Päivä 11 – Sisarukseni
Mullahan on siis tasan yks biologinen sisarus, kuus vuotta mua vanhempi isoveljeni. Me ei olla koskaan oltu mitenkään hirveän läheisiä, lieneekö syynä ikäero sitten, veli on tainnu aina pitää mua aika kypsymättömänä penikkana, ja penikaksihan tuo vieläki mua nimittää. Huolimatta siitä, että me ei juurikaan pidetä yhteyttä keskenään tai olla muutenkaan tekemisissä, niin se on mun ainoa veljeni. Se on ite mulle sanonu (muistaakseni tasan kerran): "sä olet mun ainoa sisko ja mä rakastan sua." Mä luotan siihen, että kyllä se kertoo sitten, jos se asia siitä johonkin muuttuu, jos se hankkii vaikka toisen siskon tai jotain. Ja vaikka mä en sitä liiemmin huutelekaan, niin eiköhän seki tiedä, että se on mulle hirveän rakas. Se on ainutlaatuinen, maailman paras isoveli.
Mulla on myös kaks siskopuolta ja velipuoli, ei mitään verisukua. Sain ne siinä rytäkässä kun äiti meni uudelleen naimisiin. Mä olin jo pitkälle yli kahdenkymmenen silloin, joten en oikeen osaa mieltää heitä sisaruspuoliksi kun ei olla koskaan asutettu samaa mökkiä tai mitään.
Ja sitten... Mulla on mun isosiskoni. Oon kertonut aiemminkin, kyseessä on mun isän serkku, mua pari vuotta vanhempi, ja hän on ollut mulle isosiskona niin kauan kuin mä muistan. Paras isosisko jonka voin kuvitella. Joskus tenavana olin vähän katkera kun mulla oli vain veli, jonka kans piti aina tapella, mutta sitten kun menin ala-asteelle, niin aloin kirjeenvaihtoon tän mun sisareni kans, ja siitä se lähti kehittymään. Peruskouluaikaan me nähtiin aika harvoin, mutta nyt aikuisena(?) ollaan aika paljonki tekemisissä. Tuossa männäkesänä taisin sanoa ekan kerran ääneen sen, että mä en välttämättä ois selvinny peruskouluajasta jos tuota ottoisosiskoa ei ois ollut, en ois jaksanu sitä paskaa. Piti myös itkeä kun sanoi sen. Rakastan minun siskoani <3
(Isosiskollani on myös isosisko, joka ei ole mitään sukua, ja hänellä on oikea pikkusisko. Mä lasken siis myös heidät sisarikseni.)
Mullahan on siis tasan yks biologinen sisarus, kuus vuotta mua vanhempi isoveljeni. Me ei olla koskaan oltu mitenkään hirveän läheisiä, lieneekö syynä ikäero sitten, veli on tainnu aina pitää mua aika kypsymättömänä penikkana, ja penikaksihan tuo vieläki mua nimittää. Huolimatta siitä, että me ei juurikaan pidetä yhteyttä keskenään tai olla muutenkaan tekemisissä, niin se on mun ainoa veljeni. Se on ite mulle sanonu (muistaakseni tasan kerran): "sä olet mun ainoa sisko ja mä rakastan sua." Mä luotan siihen, että kyllä se kertoo sitten, jos se asia siitä johonkin muuttuu, jos se hankkii vaikka toisen siskon tai jotain. Ja vaikka mä en sitä liiemmin huutelekaan, niin eiköhän seki tiedä, että se on mulle hirveän rakas. Se on ainutlaatuinen, maailman paras isoveli.
Mulla on myös kaks siskopuolta ja velipuoli, ei mitään verisukua. Sain ne siinä rytäkässä kun äiti meni uudelleen naimisiin. Mä olin jo pitkälle yli kahdenkymmenen silloin, joten en oikeen osaa mieltää heitä sisaruspuoliksi kun ei olla koskaan asutettu samaa mökkiä tai mitään.
Ja sitten... Mulla on mun isosiskoni. Oon kertonut aiemminkin, kyseessä on mun isän serkku, mua pari vuotta vanhempi, ja hän on ollut mulle isosiskona niin kauan kuin mä muistan. Paras isosisko jonka voin kuvitella. Joskus tenavana olin vähän katkera kun mulla oli vain veli, jonka kans piti aina tapella, mutta sitten kun menin ala-asteelle, niin aloin kirjeenvaihtoon tän mun sisareni kans, ja siitä se lähti kehittymään. Peruskouluaikaan me nähtiin aika harvoin, mutta nyt aikuisena(?) ollaan aika paljonki tekemisissä. Tuossa männäkesänä taisin sanoa ekan kerran ääneen sen, että mä en välttämättä ois selvinny peruskouluajasta jos tuota ottoisosiskoa ei ois ollut, en ois jaksanu sitä paskaa. Piti myös itkeä kun sanoi sen. Rakastan minun siskoani <3
(Isosiskollani on myös isosisko, joka ei ole mitään sukua, ja hänellä on oikea pikkusisko. Mä lasken siis myös heidät sisarikseni.)
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Ensimmäinen suudelmani
Päivä 17 – Mieluisin muistoni
Päivä 18 – Mieluisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikka
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 31 – Viimeinen hetki
Päivä 30 – Soittolistallani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kuiskaisit ees.