Aika kiittää.

 Mulla on tässä käsillä tämmönen pikkuruinen blogi, joku ehkä osaakin katsoa tuolta sivusta että hurjat kymmenen (10) seuraa julkisesti. Kolmelta Aamuyöllä on ollu toiminnassa nyt viitisen kuukautta, ja ehkä maailman eniten siistiä tässä koko hommassa on ollut se positiivinen palaute mitä oon saanut! (Ei siinä, on negatiivinenkin ihan tervetullutta, kunhan sen sisältää edes jonkun rakentavan parannusehdotuksen siemenen eikä ole pelkkää päänaukomistä päänaukomisen ilosta.)
 Mutta siis, tätä pätkää kirjoitan nyt ihan vain kiittääkseni. Teitä kymmentä julkilukijaani, sekä kaikkia muita jotka luette tätä muuten vain. Musta on ihan mahtavaa kun te tulette joko täällä, facebookissa tai vaikka Mestan tupakkikopissa kertomaan että saatte jotain irti näistä mun jutuista. Olette kehuneet sisältöä, ulosantia ja ihan vain mun persoonaa, ja notta perkele että se motivoi makiasti!
 Muutamaan tekstiin oon saanutkin rakentavia parannusehdotuksia, ja yhden jutun julkaisu kiellettiin kokonaan yleisen hyödyn takia, mutta en laske niitä negatiivisiksi palautteiksi, vaan enempi ne on ollu mulle vinkkejä siihen kuinka parantaa bloggaussuoritusta. Semmosta palautetta ei oo tainnut vielä tullakaan minkä mieltäisin ihan totaalisen negatiiviseksi ilman mitään neutralisoivaa elementtiä.
 Joten siis, suurensuuret kiitokset kaikille jotka on palautteellaan rohkaisseet mua jatkamaan tätä, etteköhän te tiedä ketä olette <3 Ainoana palautteena lukijoilleni voin antaa, että kommentoikaapa joskus, jos tuntuu että joku postaus vaatii syvempää keskustelua asian tiimoilta. Ja jos joku koskettaa niin saa kertoa vaikka facebookissa. Minä rakastan teitä <3