Itsetunto, sen puute ja hankinta.

 Vaikea, vaikea asia lähestyä korrektisti mistään suunnasta, koska ympärillä on havaittavissa kyseistä puutostilaa. Välillä itelläki, joskaan ei niin isosti kuin pahimmillaan. Sillon  ku koko ajan tuntu rumalta ja turhalta ja tarpeettomalta. Joo, tiiän että en tänä päivänäkään ole mikään öljyvärimaalaus mutta ainakaan se ei enää vaivaa mua päivittäin.
 En käy väittämään että se helppoa ois ollu, vaati muuten melko monta vuotta syvällistä itsetutkiskelua ja vakavaa keskustelua peilin kans.
 Kuvitellaanpa että ihminen tuntee jatkuvasti itsensä rumaksi. Okei, ei oo kivaa mutta paranisko tilanne silti jos joku aamu heräis nättinä? En mää usko, varmasti sitten vaan keksis muuta mikä ahistais. Muutenni mun mielestä "ruma" on vähän kakspiippunen juttu. Ennemmin minusta ruma ku totaalisen tylsä. Ohan noita nähty, ajan kauneusihanteiden mukaisia ihmisiä, joilla on aivojen tilalla hattaraa tai pussillinen rusinoita. En mää nyt väitä sitäkään että ite oisin mikään superintelligentti, mutta kyllä mun kans kohtalaisen syvällisen keskustelun saa aikaan.
 Ite pääsin eroon jatkuvasta huonosta itsetunnosta kertomalla itelleni hyyyyyvin monena iltana että pakkohan mussa on jotaki sangen uniikkia ja kiehtovaa olla kun niinkin moni ihminen on jaksanu mua. Mun tie parempaan oloon omassa ruumiissa alko sillä että saatoin ees hyvinä päivinä hämärässä katsoa peiliin ja todeta olevani ihan siedettävän näköinen.
 Mää nyt taisin päätyä pohtimaan vaan ulkonäkökeskeisesti tätä, mutta sama sen. Hanne luki tätä ennenku sain valmiiksi ja totesi vain että hänestä perusnätit ihmiset on jäätävän tylsän näkösiä.
 No vaan joo, ite sanon että jos oma naama ei miellytä, niin muista kuitenki että että se on asia jolle ei oikein mahda mitään. Ellei tahdo mennä leikeltäväksi tai kulkea naamari tai muovipussi päässä koko loppuikää. Sitäpaitsi oon varma että jokaista pitää joku viehättävänä. Eikä ees aina ulkonäkösyistä. Meinaan esimerkiksi mun kans pitäs olla jo meleko pässi että kattelis mua pelkästään sen takia miltä näytän. Jos tuntuu rumalta nii kokeile kehittää muita avuja. En tunne ketään joka olis niin tollo ettei vois esimerkiksi hankkia sivistystä jos oikeasti tahtoo. Kehitä hyviä puolia, älä anna huonojen häiritä. Jos hyviä puolia ei muka ole, niin hanki pari. Helppoa, eikö? Ei niin. Mutta jos mää kasvoin sen asian ohi, niin varmasti kasvat sinäki.
 Tai kuten mä aikanaan totesin, perkelettäkö minä nätillä naamalla kun mulla on aika hyvä perse.

 Punainen lanka, mikä se on???