Ensiksi oon vieläki aika tohkeissani siitä että mää ja Riikka ollaan ainaki VVL:n kulissien takana taas tiimi, ja juonitellaan yhessä. Pieni mykkäkoulu tais tehä ihan eetua. Blogimaailmassa taas mä oon nyt enempi kiinni näissä mun aamuyön diipadaapapaskoissa, kun siivoilen omaa päätäni. Tästä ei palio laifstailia irtoa.
Älyttömän makiaa on seki että sattumalta mulla on huomenna ja lauantaina oikiasti tekemistä! Vieläpä semmosta mitä en oo koskaan ennen tehny. 27.-28.7 mut löytää Qstockin päälavan tuntumasta tiskin takaa myymässä vähän bissee ja siiderii. Eilen vielä jänskätti ihan järettömästi, nyt ollaan jo siirrytty jännityksen ulottumattomiin ja pelätään paskat housussa. Normipäivä.
Ja jokuhan saatto huomatakin viime perjantaiaamuna että olin muuten melko onnellinen. Pari vuotta sitte oli kaks nuorta naista jotka ei oikeen osanneet puhua tärkeistä asioista vaikka rakastivat toisiaan aika perkeleesti. Tämä johti sitten 2,5 vuuotta kestäneeseen mykkäkouluun ja kiukutteluun. Viime torstaina nämä nyt jo vähän vanhemmat nuoret naiset kohtasi ja pienellä alkuunauttavalla tönäisyllä juttelivat... Sehän nyt on selvää että mä olen toinen näistä naisista. Ja toinen on semmonen Muruapina jonka kans oon aikanaan viettäny kaiken liikenevän aikani. Ja nyt se on taas mun elämässä <3 En sitte tiiä minkälaisena suhde jatkuu, koska en usko että aivan täysin entiseen voi palata, kahdessa ja puolessa vuodessa kuitenki ehtii tapahtua niin mahottoman paljon, ja molemmilla on melkolailla omat kaverit ja kuviot... Aika näyttäköön, koska mulla ei ole lampaansuolia käsillä.
Sitten on niitä alamäkiäkin, joitain ihmisiä tekis nyt vaan mieli mäjäyttää paistinpannulla naamaan. Eräillä tuntuu olevan liian vähän puuhaa omassa elämässään, kun pitää alkaa hämmentämään mun kuvioita. Osaan kyllä sotkea omat asiani ihan iteki, ei tarvi auttaa, kiitosta vaan. Oma pää räkii kans vähän vastaan, viimeks tänään murenin kun kävin mummun luona. Onneksi kuiten sain koottua itteni, koska tänään ois taas suuntana Mestan eurot, koska rakas baarilapseni Ouluuntui tänään. Huomenna on siis takuuvarmasti tosi kiva ja hehkeä olo kontata töihin.
Mä varmaan palaan studioon sunnuntaina, jos en kuole sinne tiskin taakse. Luvassa on orjatyötä ja edestakasin juoksemista yömyöhälle, liian vähän unta, luultavasti liian vähän ees etäsesti ihmisravintoa muistuttavaa purtavaa, liikaa kahvia ja ihan ehottomasti liikaa röökiä. Meikä vois olla sangen mielenkiintosta seuraa sunnuntaina kolmelta aamuyöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kuiskaisit ees.