Oon jotenki vähän eksyny. Taas. Tai no tän asian kans oon ollu eksyny aika kauan, useita vuosia. Kun en oikein tiedä mihin kuulun. Tai ehkä lähinnä että kenelle. Sikäli mikäli nyt ihminen voi toiselle kuulua. Tää on jotenki ihan järkyttävän vaikea asia käsitellä, ja löytää itestä näitä tunteita.
 Mä tuun pyörineeksi aika monissa eri porukoissa, joilla ei suurelta osin ole mitään mua kummempaa linkkiä toisiinsa. En mä koe itseäni mitenkään kutsumattomaksi tai tunkeilijaksi tai miksikään vastaavaksi, mutta tunnen itteni vähän semmoseksi seilaajaksi, että oon tervetullut moniin porukoihin, mutta oon silti aina vaan käymässä, enkä ns. vakituinen osa porukkaa. Varsin hyvin nämä kaikki seurueet tulis toimeen ilman muakin.

 Älkää nyt käsittäkö mua tahallaan (tai ees vahingossa) väärin. Mulla on kourallinen ystäviä joiden takia tekisin mitä vaan, joiden kans on aina ilo olla ja joita rakastan ihan päättömästi ja jalattomasti (mutta koska en ole pieni Sebastian, niin en rakasta kädettömästi. Ilman käsiä on tympiä halia.) mutta tämä postaus ei koskekaan yksittäisiä ihmisiä. Minusta minä + yksi ystävä ei vielä muodosteta varsinaisesti "porukkaa" sanan varsinaisessa merkityksessä. Ei toki kaksistaankaan surkeaa ole, ei tietenkään.
 Oon nyt vaan tämän vuoden aikana useampanakin viikonloppuna kiukutellut siis sitä, että jos tahtoo kaverin kenen kans lähteä viihteelle, niin joutuu soittelemaan tusinan puhelua pitkin kyliä ja kyselemään että josko joku innostuisi lähtemään. (Oma lukunsa on sitten toki ne "mikset koskaan soita ja kysy mua?" No ihan kuule siks että et oo viimeseen kaheksaan vuoteen lähtenyt kun on pyydetty.)
 Joskus kauan sitten kun oli tiivis porukka, niin ei oikeastaan tarvinnut soitella kenenkään perään. Kun näki tärkeät ihmiset joka päivä, niin menot, enempi tai vähempi tähdelliset, sovittiin naamakkain ja tieto kulki kaikille. Kaikki oli tervetulleita kun jotain oli meneillään, eikä kenenkään tarvinnut tuntea itseään ulkopuoliseksi jos päätti liittyä seurueeseen erinäisissä riennoissa, vaikkapa sitten ilmoittamatta ennalta.
 Nyt sitten oon tosiaan vähän eksynyt pieni pyörijä, tavallaan etsimässä paikkaani. Toistaseksi tiedän muutaman paikan missä mun paikka ehdottomasti ei ole, ja ehkä sekin on jo alku.

 Voiskohan joku kiva kaveriporukka adoptoida mut?

PS: Tämä postaus on pyöriny luonnoksena yli kuukauden ja rehellisesti vahingossa onnistuin julkasemaan tämän tajuamatta koko asiaa, joten olkoon tämä sitten tässä :D