tiistai 25. syyskuuta 2012

Uskonto, tuo vihonviimeinen riesa.

 Yöni ratoksi pällistelin läpi semmosen leffan ku Magdalenasisaret, ja tulos oli taattu uskontovitutus. Mä oon kasvanu pitäjässä, jossa uskonto on kohtuuttoman suuressa roolissa ja sitä on tyrkytetty joka käänteessä. Peruskoulu semmosessa ilmapiirissä teki musta melko nihkeän mitä tahansa uskontoa kohtaan.
 Toki nyt jokainen saa mun puolesta uskoa ihan mihin lystää, mutta sitten kun alkaa se taistelu siitä kenen joukkohallusinaatio on se kaikista oikein ja kaikkien eri joukkohallusinaatioon uskovien pakkokäännyttäminen, tai parhaassa tapauksessa tappaminen niin voinyvvittu.
 Ehkä eniten näissä suurimmissa uskonnoissa mua tympäsee sen pakkosyöttämisen lisäksi se että kaikki erilainen ja normeista poikkeava on julistettu synniksi ja kielletyksi, ja se että jonku männäaikasen (kuvitteellisen tai oikeasti eläneen) ukkelin sepustukset vie porukkaa niinku pässiä narussa. Näiden lisäksi toki se järkyttävä tekopyhyys. Tyyliin telkkarin katsominen on kamala synti mutta samaan aikaan insesti, pedofilia ja muu mukava perheen keskeinen yhteinen toiminta kukoistaa.

 Tuo Magdalenasisaret nosti katolisuuden mun mielessä melkeen samalle tasolle kuin islamin ja lestadiolaisuuden, mun suurimmat inhokit. Tai laski, riippuu mistä päin katotaan. Ehkä väärin multa meuhkata näistä uskonnoista kokonaisuutena, kyllähän ne kiihkouskovaisimmat ja vanhakantasimmat hihhulit varmasti onnistuu pilaamaan minkä tahansa organisaation huolimatta siitä kuinka hyvät tarkotusperät alun perin oli olevinaan.
 Mä saisin tästä varmasti aikaan romaanin, mutta sitäpä ei lukis kukaan joten lyhyestä virsi kaunis tjsp.

 Nakataanpa tiskiin vaikka uskonnonopetus peruskoulussa. Joka on muuten mun mielestä aika naurettava viritys, jos saan sanoa. Oli ainaki mun aikana ja niissä kouluissa mitä mä kävin, en tiiä oliko se sitten kiinni siitä lestamäärästä vai oliko tilanne sama koko valtakunnassa. Jos mulla ei ois omia aivoja ja koulussa ei opetettas historiaa, niin mut ois viistoistavuotiaaksi aivopesty uskomaan että vaihtoehdot on olla kunnon kristitty tai lestadiolainen, aikalailla. Jälkimmäisiä tosiaan pyöri kintuissa riesaksi asti. Vasta ysiluokalla uskonnonopetus piti sisällään sen että ihan tosissaan maailmassa on muuten pari muutakin uskontoa...

 Mun mielestä uskonto on ihan suoraan verrannollinen anaaliseksiin, vaikia siitä on nauttia ja tykätä jos siihen pakotetaan.

 Terveisin Hanna Pakanaressu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuiskaisit ees.