Seikkailupäiväkirja, osa 1

2.4.2013, 11.43
Oulun rautatieasema.
Hommahan alkaa helvetin hyvin, kun saavuttiin aseman pihaan niin siinähän oli taksi ilmiliekeissä. Merkki jostain?
"Asemalla pysähdyn, katson suurta kelloa. Kuinka monta tuntia, siihen että tavataan taas?"

13.01
Jossain päin pohjois-pohjanmaata.
Oli tietyllä tavoin kovin tyydyttävää katella junan ikkunasta, ku Oulu jäi taakse, vaikka joitain yksityiskohtia olikin ikävä jo lähtiessä. Heti Etu-Lyötyn kohdalla sydän itki verta, jäihän sinne rakastettu puolisoni. Aurinko kuitenki paistaa ja Amaranthe raikaa luureista, joten kaikesta huolimatta voin yrittää olla onnellinen.
"I wanna see you
Burn with me
I'm just an empty shell
Another's friend
Transformed to someone else
Take your seat
I cast a spell
So you'll be less like you
And more like someone else"


13.24
Vihanti
Kyllähän se tämäki pitäjä tuo muistoja mieleen. Jotenki odotin näkeväni asemalla smurffinsinisen Opel Kadettin. Vaikka se on kuollu aikoja sitten. Missähän bittiavaruudessa on kuvat minusta puhaltamassa saippuakuplia tuolla koulun pihassa?
Huomasin just että tässä mun kopissa on paikat 145, 146, 148, 149, 150 ja 152. Joku on kähveltäny penkkejä välistä o.O
"Ei yhdessä, ei erikseen
En tiedä mitä kanssas teen
Me vanhat virheet toistetaan
Me nauhat loppuun kelataan
Ja aina samaan palataan"

14.33
Ei hajuakaan sijainnista, mutta puita on paljon!
Nyt alkaa jäämään nuo tutuimmat asemat taakse, mutta melkosta tunnesekasortoa tämä aiheuttaa edelleen. Palailee mieleen ajat, kun tuli reissattua junalla Oulu-Tampere-Oulu -väliä aika tiuhaan. Mitä se ois ollu, 05-06? Olin sen jotakuinki 20 vuotta vanha ja jos mahdollista, vielä enemmän yltiösosiaalinen kuin nyt. Tapasin kasapäin uusia ihmisiä ja kaukosuhteilin hetken. En oo siitäkään miehestä kuullu vuosiin, mitähän sille kuuluu? Ja mihin joutu se jäätävä pvc-lortto joka olin sillon? :D

16.54
In the middle of nowhere.
Rupesin vaan miettimään että mikä halvatun insinööri-invaasio tämä oikein on? MINUN KOPPI, MINUN SEIKKAILU. Tarvi tänne tulla.
" One answer in my mind
In my imagination
It's a passage to your life
Can't you hear me
Calling out for help
My days are coming to an end
Now that you enter the maze
Can't you hear I'm crying in despair
No one knows that I'm aware
And it's the end of your days"

18.01
Siellä missä pitäisi olla koti.
Mä luulen että näytin aika urpolta tuossa ku juna päräytti Tampereelle. Mulla on samanlainen mäntti hymy rakastuneena. Vaikka oon vaan läpikulkumatkalla, niin tuntuu ku ois tullu käymään pikavisiitillä kotona. Mä rakastan tätä kaupunkia. Lämmöllä muistan aikoja jolloin vielä Oulun asemalla sai pitkiä katseita pukeutumisen takia. Muutama hassu tunti junassa ja junasta ulos, eikä ketään vastaantulevaa kiinnostanu tipan tippaa. Ah autuutta <3
"Jätä pelko taaksesi tänään 
Ukkonen tärisyttää tannerta 
mä pakenen  
Turha kultani pelätä on, pelätä ikävää  
Turha sellaista pelätä on, pelätä elämää"


 22.03

Raision tukikohta

Perillä viimein. Järkyttävästi väsyttää, mutta seikkailu on vasta alussa. Se on siis välikuoleman paikka ja huomenna ihmettelemään tätä suurta cityä.